Blogi

julkaistu Munkin Seutu nro 15/2016

Puheenvuoro

Alkanut lukuvuosi tuo mukanaan kahden vuoden mittaisen koeajan Meilahden ja Pikku Huopalahden alueelle. Juhannusviikolla opetuslautakunta hyväksyi alueen vanhempien puoltaman ehdotuksen kouluverkon kehittämisestä. Opetusviraston ja vanhempien yhteinen näkemys ei syntynyt vaivatta. Ehdotusta edelsi pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka sai myös julkisuutta kiitettävästi. Vanhemmilta löytyi yhteistä tahtoa ja sinnikkyyttä nostaa esille väärin tehtyjä laskelmia, sekä joustamatonta byrokratiaa. Toivottavasti aktiiviset kaupunkilaiset koettiin aidosti voimavaraksi eikä vain päätöksenteon hidasteeksi.

Lopullinen päätös asiassa jäi kuitenkin viraston toiveesta tekemättä. Meilahden ala-aste, Pikku Huopalahden ala-aste ja Meilahden yläaste jatkavat itsenäisinä kouluina seuraavat kaksi lukuvuotta. Kahden vuoden kuluttua kouluverkkoa tarkastellaan uudelleen. Tänä aikana molempien ala-asteiden tulisi saada oppilasmäärät halutulle tasolle. Meilahden ala-asteella tämä tarkoittaa oppilasmäärän rajoittamista ja Pikku Huopalahdessa koulun vetovoimaisuuden kehittämistä.

Alueen ala-asteet joutuvat siis aloittamaan lukuvuotensa suuri taakka harteillaan. Nähtäväksi jää, jäävätkö koulut yksin taakkaansa kantamaan, vai löytyykö virastolta kouluille apua ja tukea. Olisi kovin karua jättää koulut oman onnensa nojaan ja palata parin vuoden päästä kylmästi arvioimaan tuloksia, eli ovatko oppilasmäärät halutun mukaisia, vai uhkaako ala-asteita pakkoyhdistäminen.

Kouluverkkotarkastelussa ei jäänyt epäselväksi viraston pyrkimys suuriin yhtenäiskouluihin. Yhtenäiset peruskoulut ovat Helsingin kaupunginvaltuuston toive. Hurjin esillä ollut ehdotus oli kaikkien kolmen koulun muodostama yli tuhannen oppilaan yksikkö. Tässä yhtenäiskoulussa sekä oppilaat, että opettajat väistämättä joutuisivat siirtymään koulupäivän aikana koulurakennusten välillä. Pienille alakoululaisille tämä tarkoittaisi kahden autotien ylitystä. Tämä on vanhemman näkökulmasta pelottavaa näennäisten säästöjen hakemista. Kouluverkkotarkastelun aikana eri vaihtoehtoja pohdittiin laajasti ja esille tuli yhdistämisen monet ongelmat, mutta tutkittua tietoa tällaisten kolmessa eri rakennuksessa toimivien jättikoulujen hyödyistä ei ole.

Kunnallisvaalien lähestyessä on äänestäjien syytä tarkasti miettiä millaisia kouluja Helsinkiin halutaan. Suuria yhtenäiskouluja vai saavatko tulevaisuuden koulut olla pienempiä omaleimaisia alueensa keskuksia, joissa jo perheen vanhemmatkin ehkä ovat oppivelvollisuutensa suorittaneet.

Sanna-Maria Pakkanen

Meilahden ala-asteen vanhempi

Julkaistu: 20.6.2016

“Kukin alue ja koulu olkoon paitsi terve ja toimiva kokonaisuus myös alueensa näköinen omine vahvuuksineen.

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002906998.html

HELSINGISSÄ on menossa kouluverkkotarkastelujen buumi. Useita alueita on jo käyty läpi, ja monia koulupiirejä on laitettu uuteen jär­jestykseen.

Trendinä näyttää olevan isojen yhtenäiskoulujen muodostaminen.

Tässä takana on opetuslautakunnan asettama linja. Halutaan isoja, yhtenäisiä, tehok­kaita kouluja, joissa kaikissa on samat ongelmat ja samat mahdollisuudet. Tasapuolista siis!

Kuulostaa kauniilta, mutta ­samalla menetetään kaupunginosien perinteikkäät keskukset, joissa jo perheiden vanhemmat ovat suorittaneet oman kansalaisvelvollisuutensa. Meitä syntyperäisiä helsinkiläisiäkin kun on olemassa.

Me emme toivo isoa, tehokasta, hajutonta ja mautonta. Kukin alue ja koulu olkoon paitsi terve ja toimiva kokonaisuus myös alueensa näköinen omine vahvuuksineen. Vahvuuksia saa kyllä kehittää.

Nämä pitkät prosessit ovat kuin pullataikinaa vaivaisi. Rusinat putoavat matkalla, ja lopputulokseksi saadaan pizza.

Olen seurannut läheltä Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen tarkastelua. Leimallista on ollut se, ettei valmistelijoilla ja suunnittelijoilla ole ollut ­aikaa kunnolla perehtyä suunniteltavaan alueeseen. On tehty virheellisiä laskemia, eikä yhteistyö eri virastojen välillä ole sujunut. Helsingin kokoisessa kaupungissa näin ei pitäisi olla. Katse tulisi suunnata omia varpaita pidemmälle tulevaisuuteen.

Jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä opetuslautakunta päättää tiistaina 21. kesäkuuta. Kuunnellaanko lopulta alueen asukkaita, vai leivotaanko sittenkin pizza?

Sanna Pakkanen

vanhempi, Meilahden ala-aste

Helsinki