Koulussa viihdytään, kavereita on kiva nähdä ja ruoka on hyvää

Professori Katariina Salmela-Aro kertoo tapaninpäivänä Helsingin Sanomissa, että suomalaisessa koulussa unohdetaan kannustaa oppilaita, eivätkä lapset viihdy koulussa.

Kahdenkymmenen oman opettajavuoteni jälkeen suhtaudun hyvin kriittisesti tutkimuksen tuloksiin kouluviihtyvyydestä. Näissä tutkimuksissa on mukana paljon hyvää, mutta olen nähnyt mitä puuduttavampia tutkimuksia, joissa kysymykset ovat olleet johdattelevia ja kaukana oikeasta ikätasosta. Näille oppilaat ovat naureskelleet ja vastanneet mitä sattuu. Kyselyissä tulee usein vastaan myös testiväsymys. Harva aikuinenkaan olisi näihin kyselyihin jaksanut vastata.

Suomen opettajien ja kasvattajien some-foorumilla kirjoitetaan hyvin kouluviihtyvyydestä: Olisin varmasti itsekin murkkuikäisenä sanonut, etten viihdy koulussa. Nyt myöhemmin olen huisin onnellinen, että olen saanut elää maassa, jossa on yliopistoon saakka ilmainen koulutus. Hyvän huomaa vasta kun se on mennyt. Ei lapsi ja nuori tajua vielä, mikä aarre koulu on! Eikä sitä tule lapsilta edes odottaa, että he pitäisivät kaikesta ja olisivat koko ajan innoissaan.

Oma kokemukseni on, että koulussa viihdytään. Ruoka on hyvää ja kavereita on kiva nähdä. Osa asioista on aidosti kiinnostavia ja opettajat ovat ok. Osalle nuorista toki läksyt ovat haastavia ja kokeisiin ei ole kiva lukea. Tämä on ymmärrettävää. Ongelmat eivät siis ole viihtyvyydessä, vaan aivan muualla. Kaikkien oppilaiden pitäisi pärjätä isoissa ryhmissä oppilaan kyvyistä tai motivaatiosta välittämättä. Opettaja sitten vain eriyttää. Perheiden ongelmiin ei voida puuttua ajoissa tai joskus laisinkaan, kun resurssit eivät riitä. Ongelmatilanteissa vaaditaan useita lastensuojeluilmoituksia, ennen kuin perhe saa apua. Kouluviihtyvyyden sijaan meidän tulisi puhua näistä todellisista ongelmista.

Olisi kiva, jos voisimme miettiä myös tutkimusten laatua. Mitä kysytään, miten ja keneltä. Tämä on tärkeää erityisesti lasten kohdalla. Opettajat voivat ja osaavat auttaa tutkijaa tarvittaessa. Ratkaisuja mietittäessä kannattaa ehdottomasti kääntyä koulujen puoleen. Opetuksen tutkijan pöytä on ratkaisujen kannalta liian kaukana todellisuudesta.

Sanna-Maria Pakkanen

Helsinkiläinen yläasteen opettaja,

Kokoomuksen kuntavaaliehdokas

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *